Tuulettuva alapohja

Rossipohjien homettuminen

Rossipohjan tuuletus aiheuttaa kosteutta

Tuulettuvia ryömintätilaisia alapohjia on Suomessa tehty kauan. Hyvien kokemusten perusteella otettiin rakenne

"parannettuna" käyttöön, mutta silti nykyaikaista tuulettuvan alapohjan rakennetta ei voi verrata alkuperäiseen esikuvaansa.

Nykyisessä rakenteessa on kolme hyvin ratkaisevaa eroavaisuutta esikuvaansa verrattuna: lämmöneristyskyky on moninkertainen, rakenne ei ole hygroskooppinen eikä tuuletusta ohjata vuodenaikojen mukaan.

Kun rakenne poikkeaa näin olennaisesti alkuperäisestä ja rakenteen kosteustekninen tarkastelu laiminlyötiin ennen rakenteen käyttöönottoa, ei liene yllätys, että kosteusteknisiä ongelmia on ollut varsin runsaasti.

KATSO VIDEO

 

Miten homehtuvat alapohjat syntyvät

Ongelmia aiheuttaa alapohjien huolimaton rakentaminen mm. salaojitusta ei tehdä tai se on puutteellinen, kapillaarikatko voi puuttua kokonaan tai rakennusjätteitä ei poisteta ja niin edelleen.

Pääasiallisin syy kosteusongelmiin tulee kuitenkin meidän maantieteellisestä sijainnistamme johtuvista ilmasto-olosuhteista. Homekasvuston syntyyn on kaksi syytä. Toinen on keväällä toukokuussa maahaan tuleva lämmin kostea ilmavirtaus, joka aiheuttaa vielä varsin kylmänä oleviin alapohja rakenteisiin kondenssin. Kun alapohja rakenteiden pinnalla on vesipisaroita 4-6 vuorokautta, alkavat pinnoilla jo olevat ja ilmassa kulkeutuvat homesienien itiöt muodostaa itiöemää. Kun itiöemä on muodostunut, se ei kuole vaikka kasvuolosuhteet muuttuisivat epäedullisiksi, vaan se on lepotilassa jos kasvuolosuhteet ovat epäedulliset. Kasvu alkaa jälleen välittömästi, kun olosuhteet muuttuvat sopiviksi. Tämä ongelma korostuu kun tuuletusaukot ovat talven auki, rakenteet ovat massiivisia ja rakennuksen pinta-ala on suuri.

Rossipohjassa tuuletus pitää homeitiökasvusto villinä

Toinen homehtumisen syy on alapohja rakenteiden pitkäaikainen kosteusrasite, mikä aiheutuu ulkoilman varsin korkeasta absoluuttisesta kosteudesta. Heinäkuun puolesta välistä aina elokuun loppupuolelle on ulkoilman vesisisältö suurimman ajan vuorokaudesta yli 10 g/kg, mikä tarkoittaa, että kun alapohjan lämpötila on noin +15 ºC on alapohjassa yli 90 % suhteellinen kosteus. Tutkimusten mukaan jo 4 viikon rasite näissä olosuhteissa aiheuttaa uuden homekasvuston syntymisen aivan terveeseen rakenteeseen.

 Pyydä kuivaintarjous tästä

Miten korjataan ?

Yli 15 vuoden käyttökokemuksella voin kertoa, että alapohjan ilmankuivaaminen tarkoitukseen sopivalla ilmankuivaajalla on paras ja varmin menetelmä.

Tähän käyttöön sopivat ainoastaan sorptiotekniikkaan perustuvatrossipohjan kuivausratkaisuilmankuivaajat, koska alapohjan lämpötila on niin alhainen etteivät muut kuivausmenetelmät saavuta riittävän alhaista suhteellista kosteutta. Turvallinen kosteus on 55%RH varsinkin saneerauskohteissa, joissa orgaaninen kasvustoa jo esiintyy. Kuivaus ei tapa kasvustoa, mutta se jää lepotilaan eikä enää tuota hajoamistuotteita tai itiöitä. Ilmankuivausjärjestelmä on varsin yksinkertainen.

Ilmankuivaaja asennetaan tekniseen tilaan tai kylmään varastoon josta on helppo tehdä kanavoinnit alapohjaan. Jos sopivaa tilaa ei

löydy, voidaan ilmankuivaaja asentaa myös alapohjaan, mutta suodattimien vaihto ja muu toiminnan seuranta on
silloin huomioitava tarkemmin. Tukkeutunut suodatin pienentää kuivaustehoa ja lopulta laite ei kuivaa laisinkaan.

Ilmankuivaaja imee ilman yhdestä pisteestä ja kuljettaa sen kuivaajan läpi. Ilmassa oleva kosteus sitoutuu roottoriin ja kuivailma johdetaan kanavan kautta alapohjaan. Ilmankuiva

rossipohjan tuuletus kartempajalle otetaan ulkoa pieni ilmamäärä, elvytysilma (regenerointi-ilma), johon alapohjasta roottoriin sitoutunut kosteus siirretään ja puhalletaan tämä märkä ilma takaisin ulos. Alapohjaan asennettu hygrostaatti käynnistää ja pysäyttää koneen kun haluttu kosteus on saavutettu. Kuivai

lmakanavaksi soveltuu normaali kierresaumakanava eikä sitä tarvitse eristää. Regenerointi-ilmakanavina voidaan käyttää myös kierresaumakanavaa, mutta se on yleensä syytä eristää.

Tällä tavalla toteutettuna saadaan kaikissa olosuhteissa toimiva ja turvallinen alapohja rakenne.

Samalla poistuvat talvella tuuletuksesta

syntyvät ongelmat (kylmät rakenteet, putkistojen jäätyminen ym.). Koska alapohja on suljettu ulkoilmasta, on alapohjan ilman lämpötila myös talviaikana useimmiten yli +10 ºC, eikä putkistojen jäätymisriskiä ole. Myös lattiaveto vähenee korkeammista pintalämpötiloista johtuen ja asumisviihtyvyys paranee. Lisäksi alapohjan kautta johtuvat lämpöhäviöt pienenenevät merkittävästi. Edellä kuvattu menetelmä soveltuu käytettäväksi saneerauskohteissa kuin uudisrakentamisessa. Eikä rakennustyypit rajoita käyttöä. Rakennus voi olla omakotitalo tai suuri julkinen tai teollinen rakennus, perusratkaisuna menetelmä on aina sama.

 

Pentti Rytkönen

 

DST-ratkaisu rossipohjassaAkaan koulun alapohja ennen kuivausta - kuivauksen aloitettua - kosteuden hallinta

  • Pitää alapohjan kohteuden ehdottoman hallittuna
  • Luo homeelle toimimattoman elinympäristön
  • Pitää lattian lämpimämpänä
  • Toimii automaattisesti ja itsenäisesti vain tarvittaessa

 

Tilaa kuivain tästä!